Eno lähtee pian Aasiaan.
Minulla, Pikku Jöröllä, on haikea mieli ja kaipaan häntä jo nyt.
Minä käyn selälleni tassut kohti taivasta ja alan unelmoida.
Minä lähden mukaan seikkailemaan.
Unelmat ja haaveet hoivaavat kaipausta. Ne rakentavat rakkauden sillan kotini ja Aasian välille.
Se silta on koristeltu värikkäillä kukkasilla ja herkkuluilla.
Ensin seikkailen enon kanssa Intiassa. Myös Karhu, Ledi, Nalle ja Valo ovat mukana. Seilaamme jokilaivassa riisipeltojen keskellä.
Isot eksoottiset lintuparvet lehahtelevat lentoon laivan puksuttaessa hitaasti eteenpäin.
Aurinko paahtaa kuumasti.
Sitten matkustan enon kanssa Vietnamiin.
Seikkailen kaupungin vilinässä kauniisti puetun mopsilauman kanssa.
Joka puolella näkyy pieniä kojuja, joista saa tuoksuvia, erikoisen hajuisia ruokia: äyriäisiä, etanoita, pho-keittoa ja durianhedelmiä.
Seuraavaksi kiipeän Japanissa korkean tulivuoren päälle.
Matka on raskas ja eno kantaa minua välillä sylissään.
Vuoren huipulla katselemme yhdessä huikaisevaa näkymää.
Silmänkantamattomiin näkyy pumpulinpehmeitä pilviä, joiden päällä voisi kuvitella pomppivansa.
Sitten minä havahdun unelmistani.
Tassuttelen Osku-isäni turvalliseen kainaloon ja haaveilen asioista, joita voin isän kanssa pian tehdä.
Lähdemme yhdessä veneilemään järvelle. Kalastamme mökillä isoja vonkaleita.
Huristelemme isän moottoripyörällä kohti arjen seikkailuita – minä äidin sylissä.
Juuri ennen nukahtamista muistan: eno tulee varmasti jouluksi kotiin.
